Joulu on nyt vietetty ja uusivuosi juhlittu. Violan ensimmäinen joulu meni oikein hyvin, mutta liian nopeasti tietenkin. Ei pikkuinen vielä mitään ymmärtänyt, mutta ensi joulusta tuleekin sitten mielenkiintoisempi. Nyt avattiin yhdessä lahjat eikä toista tietysti kiinnostanut pakettien sisältö, vaan se lahjapaperi. Lahjoista en ole ottanut kuvia, enkä varmaankaan niistä tänne mitään tule selostamaan.
2014 oli varmaankin tapahtumarikkain ja nopein vuosi koskaan. Paljon hyviä, ja paljon huonoja muistoja. Päälimmääisenä vuodesta jäi mieleen
-tammikuun rakenneultra jossa varovasti annettiin lupa mennä ostelemaan vaaleanpunaisia vaatteita
-toukokuussa neitokaisen syntymä,
-heinäkuussa(?) Nauvon reissu ja ristiäiset
-syyskuussa 18v syntymäpäivä, ja ero
-joulukuussa muutto uuteen kotiin.
Tavoitteena olisi hoitaa asiat niin että tästä vuodesta tulisi parempi. Rauhallisempi, iloisempi ja säästyisin turhilta itkuilta ta riidoilta. Terveellisemmät elämäntavat ja positiivisempi asenne. Rahaa yritän parhaani mukaan säästää niin paljon kun mahdollista. Säästötilin olen jo avannut, mutta saldona on kaunis pyöreä 0.
Pienempänä tavoitteena on vihdoinkin raahautua taas tatuointiliikkeeseen varaamaan aikaa. Ehkä ensin pitäisi se kuvakin suunnitella loppuun...
Ajattelin myös sosialisoitua hieman enemmän. Eli vapaaviikonloppuisin en menisi enää hällän kautta gloriaan, ja siitä kotiin nukkumaan, vaan kävisin välillä muuallakin ja tutustuisin uusiin ihmisiin. Vaikka yksin, jos en saa otettua noita kavereita mukaan. Tuntuu että olen kangistunut niin samoihin kaavoihin joka osalta elämässäni. Vauvan kanssa joka päivä on samanlainen, ja vapaaviikonloppu on aina samanlainen. Kyllästyttää.
Uudenvuoden juhlinnat meni erittäin huonosti, ja vuoden viimeinen päivä oli yksi huonoimmista koko vuonna, joten en tänne selosta asiasta mitään.
Siinä taisi olla tarpeeksi viime vuoden muistelua. Tänään oli upean kaunis päivä, todella kylmä tosin, ja käytiin Violan kanssa vähän kävelemässä ja katselemassa tätä Niemenrantaa. Saas nähdä koska valmistuu kokonaan, ja miltä näyttää kun loputkin rakennukset on saatu pystyyn. On tämä kyllä ihana paikka asua. Kovin pitkää lenkkiä ei voitu tehdä kun molempien naamat oli kiitettävästi jäässä. Huomenna on toivottavasti vähän leudompi kun täytyy postiin kävellä. Huomasi selvästi että tyttö ihmetteli noin pistävän kylmää ilmaa, eikä erityisemmin tykännyt.
Tarvitsen ehdottomasti lisää motivaatiota blogin suhteen. En ikinä jaksa kirjoittaa, ja sillon kun jaksan niin höpisen vaan turhaa(koska se on helpompaa ja nopeampaa). Jätän tämän nyt tähän, ja me mennään iltapuuhiin.
Kiitos kaikille positiivisesti vaikuttaneille viime vuodesta, ja Hyvää uutta vuotta jokaiselle meiltä!
