Äitipäivittelyä 222kk

Nyt on jonkinlainen verbaalinen tukos, mutta koitan kirjoittaa ongelman yli. 

Multa ruvettiin hetki sitten kyselemään että miten toi tupakoinnin lopettaminen sujuu. Siinä vasta tajusin että voi hitto, enhän mä polta enää! Tainnut vierähtää jo kuukausi. Kerrankin saan olla itsestä ylpeä. 

Olen aika varma että ihon tämänhetkinen kunto liittyy juurikin tuohon hitaan itsemurhan keskeyttämiseen. Kasvot näyttää ilman meikkiä ihan älyttömän hyvältä, harmi vaan että luonnollinen ihonväri on todella vaalea ja punertavaan taittuva. Äkkiä rusketusta pintaan kun kesä tulee. Tai sitten sorrun purkkirusketukseen. Taidan sortua purkkirusketukseen. Jep.

Ja hiukset. Aah, nämä hiukset. Punainen rasitti tukkaa ihan älyttömästi ja tiesin kokemuksesta että tummaksi värjääminen itsessään pelastaa jo paljon. Sitä se todellakin teki, varsinkin kookosöljyn avulla. Olen myös syönyt hiuksille, iholle ja kynsille tarkoitettuja biotiini tabletteja, kenties nekin on tehneet tehtävänsä. Mun hiukset on pitkästä aikaa kiiltävät ja sileät, vielä kun saisi rutkasti pituutta lisää!

Vaatteitakin ostin pitkästä aikaa itselleni pari kappaletta. Mulla ei oikein ole mitään kesävaatteita, kun viimekesänä ei tullut ostettua oikeastaan mitään uutta kivaa kun yritin vaan selvitä toipumisesta. Taaskaan en silti raaskinut törsätä, vaan tyydyin hattuun, bleiseriin ja kaksiin alennuksessa olleisiin shortseihin. Forever21 pitää nyt kevätalennusta ja sieltä voisin jotain napata.

Miten voi olla näin tajuttoman vaikeaa keskittyä edes yhdessä kirjoituksessa vaan itseen. Tuntuu että itsestä ei vaan ole mitään sanottavaa enää, ja kaikki mikä liittyy muhun, liittyy myös lapseen. Täytyy koittaa jotenkin löytää se crista täältä äidin kuoren sisältä aina sillon tällön ettei se kokonaan katoa. Tää on tätä. 

Nyt vien prinsessani iltapuuhiin ja nukkumaan. Huomenna odotellaan innolla mummia saapuvaksi viikonlopunviettoon!

-Crista

KYSYMYKSIÄ

En ole ikinä tällasta tehnyt joten ajattelin että olisi korkea aika. Tykkään aina lukea muiden vastauksia joten haluan koittaa itsekin. Laittakaa siis kysymyksiä tulemaan kommentteihin. Tai vaikka http://ask.fm/cristaakkanen , mutta mainitkaa että se kysymys kuuluu tänne.

Sitten kun on tarpeeksi asiallisia kysymyksiä niin vastailen ja julkaisen.

Miksen nyt sitten samalla vähän päivittelisi kuulumisia. Viime viikolla ulkoiltiin joka päivä. Hiekkalaatikolla ja keinussa on parasta. Kumpa vaan ei olisi rukkaset koko ajan tiellä kun yrittää napsia leluja omakseen.

Viola oli viikonlopun taas poissa ja äiskä sai vähän rentoutua perjantaina, ja erittäin epäsivistyneesti maistella viiniä lauantaina. Mulla on viimeaikoina tullut enemmän ja enemmän sellainen tunne etten halua antaa tyttöä viikonlopuksi pois. En enää halua omaa aikaa, vaikka tiedän sitä tarvitsevani. Mieluummin kävisin vaan välillä yksin kaupoilla tai lenkillä kun luopuisin hymyn aiheestani koko viikonlopuksi. Ärsyttää myös kun meillä oli niin hyvät rutiinit ja neiti nukkui älyttömän hienosti, mutta ne menee aina sekaisin joka toinen viikonloppu. Pakko luovuttaa asian suhteen.

Eilen oli kamala ilma mutta oli pakko käydä postissa ja kaupassa. Piti kaivaa siis vanhat rattaat esille kun noissa uusissa ei ole tuon kuvun lisäksi mitään suojaa. Huomasimpahan taas miten ihanat nuo uudet on, oli meinaan raskas reissu työntää vanhoja. Täytynee tästä piakkoin suunnata taas kävelylle ja keinumaan kun ei keli hassummalta näytä.

Ai että ja sain hiukset valmiiksi. Ehkä hetken päästä laitan kokonaan kunnon mustaksi tämän tumman violetin sijasta, mutta toistaiseksi olen erittäin tyytyväinen. Niin paljon helpommat kun punaiset!

-Crista

Kevättä rinnassa

Ah ihanaa, vihdoin kauan kadoksissa ollut ystäväni, motivaatio. Voisin vaan kirjoittaa, kirjoittaa ja kirjoittaa...Ehkä se on tuo aurinko mikä vaan antaa niin paljon lisää energiaa ja intoa tehdä kaikenlaista.
Eilen lähdettiin aamupäivästä kävelemään kauppaan koska äiskän oli ihan pakko saada suklaata, ja jostakin sain päähäni ajatuksen että nyt mä värjään hiukset. Yritin ensin suoravärillä koska ne ei rasita hiusta niin paljoa, mutta ei onnistunut joten pakko käydä vaikka huomenna hakemassa kunnon väri. Parempi toivoa ettei punainen ala himottamaan heti pian koska niistä on turha sitten haaveilla pitkään aikaan. The black is back. Paitsi että väri tarttui kunnolla vain latvoihin, ja juuret on vielä punaiset. Nyt pitäisi vielä värjätä ripset ja kulmat.

Kauppareissun jälkeen jäätiin hetkeksi pihalle keinumaan. Miten onnellinen voikaan pieni ihminen olla. Kaupassakin ja koko matkan ajan rattaista kuului voimakkaita riemunkiljahduksia ja jatkuvaa mutinaa ja höpötystä. Viola ilahdutti siis ison kasan ihmisiä eilen, kun kaikille vastaantulijoille levisi iso hymy kasvoille ja muutamalle ihan kunnon nauru. Ei taida äidin ylpeydelle tulla rajaa vastaan.

Blogin lisäksi motivaatiota löytyy siivoamiseen ja kaikenlaiseen järjestelyyn, sisustamiseen ja shoppailuun. Kämppä näyttää pikkuhiljaa ihanalta ja ostoskorit alkaa täyttyä H&M, Lindexin ja Mini Rodinin sivuilla. Lottovoitto kelpaisi tähän väliin.

Neitokainen on saanut nyt nukkua päiväunensa vallan parvekkeella. Pukemisen kanssa oli vähän ongelmia kun mietin että no se on vähän niinkun ulkona, mutta sitten taas sisällä...Parveke on umpinainen ja lattiasta kattoon lasia. Mitä mä puen sille?? Ensimmäinen yritys epäonnistui. Laitoin sisävaatteiden päälle kevyen kangaspuvun ja ohuen kypärämyssyn. Raukka heräsi aivan hiestä märkänä. Toisella kerralla pelkkä pyjama ja ohut kypärämyssy, ja tietenkin peitto. Tyttö pakeni vaunukopasta, enkä ymmärrä miten kun tuo päällinen oli pysynyt paikoillaan. Vilkaisin parvekkeelle ja siellä viipelsi pieni kypärämyssysankari tiukassa pinkissä kokovartalopyjamassa. Siitä viis, vaatetta oli sopivasti!

Pakko nyt vielä mainita näistä blogin kommenteista. En siis pysty jostain syystä edelleenkään vastaamaan. Mikä kumma voi olla ongelmana, ja miksei sitä korjata. Vai voinko olla ainoa kenellä ei toimi?
Kuitenkin, on ihana kuulla että teitä kiinnostaa lueskella meidän päivityksiä! Välillä koko blogi tuntuu aika turhalta ja mietin että ketä kummaa voisi edes kiinnostaa, vaikka luenhan mäkin innolla muiden äitien blogeja. Tollainen määrä näyttöjä päivässä on mulle todella paljon. Siispä kiitokset teille.
-Crista

.

Vauvapäivittelyä 10 kuukautta

Kamala into ollut kirjoittaa tänne, mutta aiheet uupuu. Nyt onneksi on vähän päivittämistä prinsessan suhteen. Viime kuun lopulla oli 10kk neuvola, ja 10 kuukautta tuli täyteen viime perjantaina. 

(Suluissa 6kk)

Paino: 9,710kg (8,435kg)

Pituus: 74,8cm (69,2cm)

Py: 46,8cm (45,5cm)

Kasvaa ja kehittyy hyvin. Reipas tyttö.

Seuraava neuvolareissu onkin vasta kaksi päivää ennen 1v synttäreitä. Ei tuo pieni käärö voi millään olla noin iso. 

Välillä ahdistaa kun aika menee niin hurjaa vauhtia eteenpäin eikä saa yhtään hidastettua vaikka kuinka tahtoisi. Ihan kohta pullero kävelee, ja hetken kuluttua puhuu. Apua.

Viola osaa seistä hienosti ilman tukea, mutta ei kamalan usein sitä harrasta koska koko ajan on pakko heilua ja päästä kovaa vauhtia johonkin suuntaan. Kävely onnistuu edelleen tuen kanssa. Uusin opittu asia on kiipeäminen. Viime viikolla neiti nousi äitiyspakkauksen päälle ja oli suunnattoman onnellinen. Kuin maailmanvaltias. Eilen oppi sohvalle kiipeämisen, ja se hankaloittaa elämää hieman koska pieni ei osaa laskeutua vielä alas, joten mun täytyy jostakin keksiä lisää silmiä itselleni että pystyn vahtimaan.

Tuntuu vahvasti siltä että tyttö oppii aikaisin puhumaan. Niin paljon äänteitä ja tavuja löytyy, ja käyttää ääntänsä ihan koko ajan. Hiljaakin ollessa täytyy jotakin kuiskailla. Kielellä on kiva päristellä sylkeä joka paikkaan, ja naamaa väännellään jatkuvasti. Ihanan onnellinen pieni höpötin. Itsellä ei ole koskaan aikaa mököttää kun tuo yksi saa aina nauramaan.

Eroahdistus on vähän helpottanut. Vieläkin on niitä päiviä ja hetkiä kun en voi selkääni kääntää ilman itkukohtausta, mutta Viola touhuaa jo paljon enemmän itsekseen eikä roiku jatkuvasti äidin helmoissa. Helpottaa mun elämääni älyttömästi kun voin välillä liikkua huoneesta toiseen ilman jatkuvaa huutoa. Nykyään Viola antaa mulle paljon haleja ja pusuja. Tai no, koittaa syödä mun naaman, mutta sanon mieluummin pusuksi. Aina kun haen sen nukkumasta niin saan ison halin, ja välillä kun menen sen kanssa lattialle touhuamaan niin nousee mua vasten seisomaan ja halaa hennon huokaisun kera. Tulee ihan ikävä sitä kun kirjoittelee tätä. Onhan hän niinkin kaukana kun viereisessä huoneessa nukkumassa. Tainnut eroahdistus hypätä neitokaisesta äitiin.

Viikonloppu vietettiin mun vanhemmilla. Sain nukkua kaksi yötä kunnolla, ja se tuli kyllä todella tarpeeseen, on niin paljon viime aikoina väsyttänyt. Viola nukkuu kyllä ihan hyvin, mutta jos ollaan kyläilemässä niin heräilee enemmän eikä meinaa nukahtaa takaisin. Kotona välillä yö putkeen eli 10-13 tuntia, mutta useimmiten herätään kerran. Harvemmin sen enempää. Riippuu hyvin paljon siitä miten on syönyt päivän aikana. 

Viola syö nyt siis aikalailla kaikkea. Tykkään tehdä soseita itse, mutta diivalle ei uppoa mikään liian tylsän makuinen, ja nyt vasta tajusin heittää yrttejä sekaan mausteeksi. Reilu viikko sitten tein pakkasen täyteen erittäin onnistunutta sosetta joka uppoaa paremmin kun hyvin.

Bataattia

Perunaa

Porkkanaa

Kukkakaalia

Paprikaa

Kesäkurpitsaa

Basilikaa

Jauhelihaa

Tuoksui niin hyvältä että söisin sen varmasti itse jossei joukossa olisi lihaa.

Nyt säästyy paljon rahaa kun siirryttiin korvikkeesta tavalliseen rasvattomaan maitoon, eikä sitäkään enää kamalasti päivän aikana mene kun ruokavalio koostuu kaikesta muusta.

Violan huone alkaa pikkuhiljaa valmistua. Molemmat verhot, valkoiset ja vaaleanpunaiset, on saapunut, ja säilytyslaatikot tuli myös. Haluaisin huoneeseen jonkinlaisen lipaston yms kun se on niin kamalan tyhjän näköinen, ja iso vaatekaappikin jää oven taakse piiloon. Jonkun aikaa menee ennen kun voin kuvia laittaa, on se kuitenkin niin kesken vielä.

Eilen tyttö pääsi ensi kertaa parvekkeelle. Nauroi, kiljui ja höpötti lakkaamatta. Oli siinä naapureille kuunneltavaa! Mua häiritsee kun pervekkeilta kuuluu äänet niin hyvin, ja nytkin laitoin Violan nukkumaan partsille ja meillähän käytetään siis itse itsensä nukuttamista. Olen niin vainoharhainen ja ajattelen että heti jos neiti huutaa parikin minuuttia siellä niin naapurit alkaa ihmettelemään miksi täällä huudatetaan lasta. Vaikka tiedän että ihan turha tollasia on miettiä. 

Nyt täytynee taas koluta nettiä läpi jos löytyisi rinsessalle kivaa vaatetta. Kevät kun saa shoppailuhimot vähän turhan voimakkaaksi.

Aurinkoista päivänjatkoa kaikille! -Crista

Sisustusta

Viikonloppuna lähti isohko tilaus H&M:mään. Kuvissa näkyvien ostoksien lisäksi löytyi vielä toinen musta kylpyhuonematto, pari mustaa vieraspyyhettä, musta kylpypyyhe, vaaleanharmaa pussilakanasetti+lakana ja uusiin tyynyliinoihin sopivat sisätyynyt. Tarkoituksena oli ostaa vain sisustustavaraa mutta en pystynyt taaskaan hillitsemään itseäni, vaan oli pakko napata jotakin pientä myös Violalle. En malta odottaa että kaikki on jokseenkin valmista ja voin ottaa kuvia kokonaisuudessaan jokaisesta huoneesta. Kyllä tästä vielä koti saadaan.

Noita lasisia tavallisia kynttilälyhtyjä otin kolme tai neljä kpl, ja tuollaisia mustia muistaakseni kaksi kpl+ kolme ihanilla kuvioilla varustettua kynttilää, ja kaksi tuoksukynttilää. Rakastan kynttilöitä hirmuisesti, mutta en ikinä raaski ostaa. Nyt oli kuitenkin sen verran halvalla ja kivannäköisiä että oli pakko.

Tässä toinen vessan matoista. Toinen oli ilmeisesti jo poistunut myynnistä kun en löytänyt kuvaa, mutta se on tavallinen pyöreä musta matto. Lisäksi uusi ihana suihkuverho. Meidän vessa on sen verran iso ja valoisa että voin mielestäni huoletta lisäillä mustaa, ilman että tulee synkkä ja ahdas tila.

Nämä säilytyslaatikot löytävät sitten tiensä Violan huoneeseen. Tilasin hetki sitten myös neidille kaksi paria verhoja joten pian on pieni prinsessahuone varmaan ihan kivan näköinen!

Parkatakki koossa 86, joten luultavasti menee vielä syksylläkin. Toivon vaan ettei ole nyt aivan liian suuri. Lapaset olivat vain 2€ joten oli vaan pakko ostaa. Niin suloiset. (Ärsyttää aivan suunnattomasti kun näiden kahden kuvan taustat ovat jostain syystä harmaat. Kaikkeni yritin mutta ei niin ei.)

Kaksi uutta tyynynpäällistä olohuoneeseen, jotka kuvien perusteella sopivat huoneen värimaailmaan paremmin kuin hyvin. Olkkarissa on yksi harmaa korosteseinä ja toivon että ne mätsäisi hyvin. Nuo ylempänä näkyvät kynttilät sopivat varmaan myös kivasti.

Viime viikon Ikean reissulta lähti tällainen mukaan kahden olohuoneen seinähyllyn lisäksi. Mahtui juuri sopivasti tuohon väliin, eikä tarvitse enää pitää kaikkia puteleita ja purnukoita laatikossa piilossa. Todella helppo koota mutta olin silti erittäin ylpeä itsestäni kasaamisen jälkeen. Pieniä iloja...

Sitten nämä olkkarin uudet kalusteet, sohvapöytä ja tv-taso, jotka sain pari viikkoa sitten. Pinnat sopivat täydellisesti keittiön tasoihin. Haaveilen vielä saman sarjan työpöydästä, riippuen tosin siitä tuleeko se sitten mun huoneeseeni vai olohuoneen puolelle. Se tulee olemaan ajankohtainen viimeistään kun aloitan opiskelun.

Tv-tasosta puuttuu vielä tuo ovi kun ei äidin kanssa saatu sitä ruuvattua paikoilleen. Täytyy pyytää miesvoimaa apuun.

Pikkuhiljaa valmistuu. Olohuoneesta puuttuu vielä 3kpl uusia kattolamppuja ja ehkä joku kiva lattiavalaisin+ne seinähyllyt pitäisi saada asennettua. Seuraavaksi pitäisi keskittyä mun huoneeseeni ja siellä olevaan vaatehuoneeseen. Mun on jotenkin todella vaikea tuntea oloani kotoisaksi joten teen nyt kaikkeni että saisin tästä kauniin ja ihanan kodin jossa viihtyy. Hetkessä se ei tapahdu koska luonnollisesti vaatii paljon rahaa ja aikaa.

Olin tehnyt tähän postaukseen pohjan valmiiksi jonkun aikaa sitten mutta kaikki hävisi kun lisäsin puhelimella nuo viimeiset kuvat äsken. Olen pitkän päivän jälkeen luvan kanssa laiska enkä jaksa yrittää uusia kaikkea, joten tähän on tyydyttävä.